Kun puhutaan akupainannasta, tai akupisteistä, on ensin puhuttava meridiaaneista. Meridiaanit ovat osa perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Päämeridiaaneja on yhteensä kaksitoista, ja jokaiselle sisäelimelle löytyy oma meridiaaninsa. Useimmille ne ovat tulleet tutuksi akupunktiosta, mutta niitä voidaan käsitellä myös sormin. Menetelmää hyödynnetään mm. akupainannassa, shiatsussa sekä tuina-hieronnassa.
Meridiaanit kulkevat kehon läpi esimerkiksi pikkurillistä rintakehän alueelle, tai vaikkapa päälaelta varpaisiin. Meridiaania voidaan ajatella “energiaväylänä”, joka mahdollistaa hapen ja veren kulkemisen. Väylä puolestaan koostuu akupisteistä, jotka saattavat syystä tai toisesta tukkeutua, muodostaen ikään kuin padon, jonka läpi “energia” ei kunnolla kierrä, näin muodostaen ongelmia, yleensä jännityksiä, kipuja ja sairauksia.
Jos akupiste matkan varrella tukkeutuu, aiheuttaa se ongelmia koko meridiaanille. Tällöin vaikkapa rintakehän läpi jalkoihin kulkevan meridiaanin ongelmat voivat oireilla monessa eri kohdassa. Hyvä akupunkturisti haastattelee asiakasta, tutkii häntä kokonaisvaltaisesti ja päättelee, minkä sisäelimen meridiaani toimii huonosti. Vasta sen jälkeen hän asettaa piikit sopiviin akupisteisiin hoitaakseen ongelman.
Itse käytän hierontatyössäni meridiaaneja suuntaa antavina apuvälineinä. Jos löydän kipupisteen vaikkapa rintakehästä ja huomaan sen olevan keuhkomeridiaanin reitillä, saatan käsitellä myös peukalon, jonne meridiaani päättyy. Tai jos asiakas puhuu vaikeudesta hengittää, käsittelen usein ilmeisten vaikuttavien alueiden (rintakehä, pallea ja yläselkä) lisäksi myös peukalon ja sen ympärillä sijaitsevan alueen.
Jalkoihin päättyy yhteensä kuusi meridiaania, joihin lukeutuvat mm. vatsan ja maksan meridiaanit. Vatsaongelmista kärsivät saavat siksi usein helpotusta kokonaisvaltaisesta jalkojen käsittelystä. Erityisesti kiinnitän silloin huomiota vatsameridiaanin käsittelyyn, joka koostuu yhteensä 45:stä akupisteestä, joista viimeinen sijaitsee etuvarpaassa.
Onko meridiaanien olemassaolosta sitten todisteita? Etelä-Korean valtionyliopisto on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan meridiaanit ovat olemassa. Professori Kwang-Sup Soh “director of SNU’s Biomedical Physical Lab” sanoo: “Lukuisat ihmiset ovat kokeneet itämaisen lääketieteen vaikutukset, mutta aihetta on haastavaa tutkia. Syynä se, ettemme ole tähän asti tienneet meridiaanien ja akupisteiden rakenteista, emmekä ole tienneet onko rakenteita todellisuudessa olemassa. Mutta nyt modernin teknologian avulla olemme päässeet tutkimaan asiaa tarkemmin.” Korealainen tutkijatiimi oli suorittanut kokeita hiirillä ja mm. injektoinut nanopartikkeleita maksan meridiaanin akupisteeseen, ja havainnut, kuinka ne levisivät meridiaanin muihin akupisteisiin. Ikävä kyllä ei kuitenkaan vielä ole sellaista näyttöä, joka länsimaista tiedeyhteisöä tyydyttäisi, eikä asiaa ole kovin laajasti edelleenkään tutkittu.
Omassa hoitotyössä on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka usein asiakkaan vatsa alkaa murista, kun painelen ohut- tai paksusuolen meridiaaneja käsivarressa. Tai kuinka peukalon käsittelyn seurauksena keuhkot alkavat hengittää vapaammin. Käden hermothan kiinnittyvät kaularangan nikamiin. On siis järkeen käyvää, että sormia käsittelemällä vatsan alueen elimissä lisääntyy hapen- ja verenkierto, kulkeehan päästä kaularangan kautta ihmisen jokaiseen sisäelimeen niin sanottu vagushermo. Tällöin sormien ja käden hoitaminen voi ikään kuin dominoefektinä laukaista “hermoimpulssin”, rentouttaen ensin kaularangan ja sen seurauksena vaikka juuri paksusuolen tai keuhkot. Meridiaanit kulkevat usein lähellä hermoratoja. Ei siis yllätä, että kiinalaiset ovat muinoin alkaneet luoda karttaa näistä linjoista. Vaikka länsimaalainen lääketiede on jättänyt meridiaanit paitsioon, käytännön hoitotyössä akupisteiden merkitys on kiistaton. Julkisessa terveydenhuollossa niitä hyödynnetään esimerkiksi synnytysosastoilla ja päihdekuntoutuksessa. Omassa hierontatyössäni ne ovat minulle keskeinen apuväline, josta lukuisat asiakkaani ovat hyötyneet.